Akateeminen Mahti

Seuran syyskokous 2018

Tampereen Akateeminen Mahti ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 27.11.2018 klo 17.00, jolloin valitaan myös tulevan vuoden hallitus. Hallitukseen pyrkivän kannattaa tänä vuonna olla hereillä jo ennen varsinaista syyskokousta, nimittäin ehdokkaaksi voi (ja kannattaa) asettua jo ennen syyskokousta.

Syyskokouksessa tullaan pitämään lyhyt paneeli, jossa ehdokkaat saavat esitellä itsensä. Tässä ohjeet, kuinka voit asettua ehdolle!

Kirjoita itsestäsi max A4:n kokoinen ehdokasilmoitus, jossa kerrot mihin tehtävään haet, taustastasi, itsestäsi, osaamisestasi ja ajatuksistasi Mahdin suhteen. Tekstin ei tarvitse olla mitenkään formaali, kunhan siitä selviää vähintään, kuka olet ja mihin luottamustehtäviin haet. Laita ilmoitukseen myös kuva itsestäsi.

Toimitathan ilmoittautumisesi mahdollisimman aikaisin osoitteeseen pj(a)akateeminenmahti.fi , jotta saamme kattavasti esiteltyä ehdokkaat jäsenistölle ja heillä on aikaa perehtyä ehdokkaisiin. Ehdokasilmoitukset tullaan julkaisemaan Mahdin ehdokassivuilla osoitteessa (https://www.akateeminenmahti.fi/ehdokkaat).

Mikäli sinulle jäi asioita pohdinnan alle, laita sähköpostia osoitteeseen pj(a)akateeminenmahti.fi. Jos et pääse itse kokoukseen, mutta haluaisit hakea hallitukseen, laita ehdokasilmoituksen yhteydessä siitä info, niin voit asettua ehdolle myös poissaolevana. Myös kokouksessa voi asettua vielä ehdolle.

Mahti tarjoaa urheilullista, poikkitieteellistä ja vaikuttavaa järjestötoimintaa. Hallituslaisten ei odoteta olevan huippu-urheilijoita tai salimakeja, vaan innostuneisuus ja sitoutuneisuus ovat avainasioita! Joten hae mukaan hallitukseen – et takuulla kadu!

Mikäli et ole kiinnostunut itse toimimaan hallituksessa, tule paikalle äänestämään! Äänestysoikeutettuja ovat kaikki Mahdin jäsenet.

LIITTEET:

Toimintasuunnitelma 2019

Talousarvio 2019

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous

Tampereen Akateeminen Mahti ry

Päivämäärä: Tiistai 27.11.2018

Aika: klo 17-19

Paikka: Tampereen Yliopisto A08

Hallitukseen hakevan ollessa estynyt tulemaan paikalle, voi vapaamuotoisen hallitushakemuksen toimittaa seuran puheenjohtajalle pj(a)akateeminenmahti.fi. Hakemuksessa tulee mainita haettava hallituspaikka, sekä siihen johtavat perustelut. Hakemukset tullaan lukemaan yhdistyksen kokouksessa.

 

  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen
  5. Ilmoitusasiat
  6. Toimikauden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
  7. Jäsenmaksuista päättäminen
  8. Hallituspaneeli
  9. Hallituksen puheenjohtajan valinta
  10. Hallituksen varapuheenjohtajan valinta
  11. Sihteerin valinta
  12. Rahastonhoitajan valinta
  13. Muiden hallituksen jäsenten valinta
  14. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valinta
  15. Muut esille tulevat asiat
  16. Kokouksen päättäminen

Mahti ja Intersport Koskikeskus yhteistyöhön – Mahti pukee päälleen Adidasta

Tampereen Akateeminen Mahti ja Intersport Koskikeskus ovat sopineet yhteistyöstä vuosille 2019-2021. Yhteistyön myötä Mahdille luodaan seuravaatemallisto Adidaksen tuotteista ja seura pääsee hyödyntämään Intersportin laajaa valikoimaa kaikessa liikunta- ja urheiluvarustetarpeissaan.

”Seurasopimus on merkittävä askel seuramme kehitystä ja pitkäjänteistä toimintaa ajatellen. Yhtenäinen ja laadukas varustus antaa toiminnastamme ammattimaisen kuvan myös ulospäin ja pystymme tuomaan vahvemmin brändiämme esiin. Intersportin asiantunteva palvelu ja toimivat prosessit helpottavat seuratoimijoidemme työtä ja mahdollistavat keskittymisen olennaiseen, eli liikkumiseen”, kommentoi sopimusta seuran puheenjohtaja Tuomas Karjanlahti.

Haluaako yrityksesi lähteä Mahdin yhteistyökumppaniksi? Ota yhteyttä yritysyhteistyo@akateeminenmahti.fi

Yhdistyksen ylimääräinen kokous

Tampereen Akateeminen Mahti ry:n yhdistyksen ylimääräinen kokous

Päivämäärä: 19.9.2018

Aika: 18.00

Paikka: Tampereen Yliopisto päätalo LS A08

  1. 1. Kokouksen avaus
  2. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  3. 3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. 4. Esityslistan hyväksyminen
  5. 5. Ilmoitusasiat
  6. 6. Hallituksen jäsenten nimittäminen
  7. 7. Yhdistyksen uuden logon päättäminen
  8. 8. Muut esille tulevat asiat
  9. 9. Kokouksen päättäminen

Logovaihtoehdot löytyvät osoitteesta www.akateeminenmahti.fi

Yleiskokouksen jälkeen saunotaan!

Miksi UtaSport ja lajikerhojen omat nimet poistuvat ja tilalle kaavaillaan Tampereen Akateemista Mahtia?

UtaSport ry:n toimintaa on tähän asti linjannut Hervannasta Turvokkeelta kopioitu toimintamalli. Yhdistyksen hallituksella on oma nimi, logo ja markkinointiväritys ja (jaostoilla) on omat nimet, logot ja väritykset, eli jokaisella Utasportin toimijalla on oma brändi. Tämän lisäksi toiminnassa ovat mukana vielä sporttituutorit, joilla on myös oma nimi ja brändi eli yhteensä yhdistyksellä on 12 eri brändiä. Yhdistyksen hallitus, eli UtaSport on juridisessa vastuussa koko yhdistyksestä, vaikka jokaisella lajikerholla on myös ollut oma hallitus ja omat (juridisesti sitomattomat) säännöt.

Ei ole liioiteltua todeta, että toimikauden 2014/2015 taitteessa koko toiminta oli pahasti vaakalaudalla. UtaSporttiin (eli yhdistyksen hallitukseen) oli vaikea löytää kiinnostuneita toimihenkilöitä. Lajikerhot olivat vahvasti itsenäisiä toimijoita, mutta ilman yhdistyksen hallitusta olisi heidän toiminnan pyörittäminen haastavaa tai he olisivat joutuneet perustamaan oman yhdistyksen. Toimintamalli on siinä mielessä uniikki, että vastaavaa ei ole tiedossa löytyvän muualta kuin Tampereelta, kuten ei myöskään lajikerho-nimitystä.

Yhdistyksen toiminta oli ollut aika maltillista. Hallituksessa rooleja olivat puheenjohtaja, vpj, rahastonhoitaja, sihteeri, lajikerhovastaava ja kaksi sporttitutorvastaavaa. UtaSportilla oli viisi lajikerhoa ja se järjesti kaksi tapahtumaa vuodessa, yösählyn ja talviliikuntaviikon. Lisäksi sporttituutorit olivat aloittaneet lajikokeilujen pitämisen 2014, mutta 2015 lajikerhojen määrä tuplaantui. Organisoituneelle seura/joukkuetoiminnalle oli selkeä kysyntä ja uusia joukkueita on perustettu jatkuvasti, viimeisimpänä koripallon naisten joukkue lajikerho Donkkiin. Lajikerhon perustaminen tapahtui yleensä jonkin aktiivisen henkilön toimesta, joka oli valmis kasaamaan kymmenen hengen porukan ja pitämään perustamiskokouksen, jossa allekirjoitettiin lajikerhon perustamispöytäkirja. Tästä henkilöstä myös yleensä tuli lajikerhon puheenjohtaja, jonka lisäksi sääntöjen mukaan pitäisi löytää toimintaan mukaan rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja.

Mutta mikä UtaSport? Tämä kysymys nousi tasaisin väliajoin keskusteltaessa yliopistolla eri ihmisten kanssa liikunnasta. ”Onko täällä joku lentopalloporukkakin, ai UtaVolley? Jaa onko se UtaDance teidän alainen toimija, aijaa en ees tiennyt! Mikä se UtaSport sitten on? Miksi pitää maksaa utasportin jäsenmaksu, jos liityn TUHO:n jäseneksi, eikö riitä että maksan vaan TUHO:n jäsenmaksun? Jos tulen sporttituutoriksi ja saan UtaSport jäsenmaksun, saanhan liikuntamaksun ilmaiseksi? Onko Atalpa auki viikonloppuisin ja koska saunat on päällä? Jos maksan UtaSportin maksun, tarviiko mun maksaa enää Unipolisportin maksua? Mikä hyöty UtaSportista on lajikerhoille? Mikä on Turvoke, entäs Soittorasia tai ACE?

Koska toiminta oli brändillisesti niin sekavaa ja toimijoita oli paljon, kesti uudella toimijalla kauan hahmottaa koko toimijoiden verkosto ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. UtaSport (eli yhdistyksen hallitus) piti lajikerhojen (eli alajaostojen) kanssa kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä lajikerhotapaamiset joihin kutsuttiin kaikista lajikerhoista edustajat. Näissä tapaamisissa usein keskustelunaiheeksi nousi, että olisipa kiva tehdä jotain vapaa-ajalla, tai järjestää yhdessä tapahtumia, kun kerran saman henkistä porukkaa ollaan. Lisätä yhteistyötä eri osa-alueilla, kun kerran toiminta on hyvin paljon samanlaista, mutta eri lajeissa vaan. Syksyllä lajikerhojen edustajia yritettiin koskiskella UtaSportin hallitukseen, jotta jatkuvuus olisi taattu, mutta oman lajikerhon pyörittäminen koettiin niin raskaana, että lajikerhotapaamiset olivat ihan maksimi, mihin oman toiminnan lisäksi voi ”revetä”. Hallituksen puheenjohtaja harvoin sai pelaamisen lisäksi keskittyä vain jaoston eri osa-alueiden johtamiseen ja koordinointiin, vaan joukkueiden ilmoittamiset sarjoihin, pelaajien hankkiminen ja markkinointi saattoivat kaatua kaikki hänen harteilleen, koska tekijöitä ei ollut. Puhumattakaan pelipaitojen ja mainosten hankinnasta tai että verkkosivuille pitäisi myös tehdä esittelyteksti joukkueesta ja muistaa varata ensi syksyn treenivuorot, Facebookkiinkin pitäisi jotain omalle sivulle päivittää.

Syyskokouksen lähestyessä hallituksen (UtaSportin) puheenjohtaja sai tehdä tiukkaa laskentatoimitusta, saadaanko seuraavalle vuodelle toimintakykyinen hallitus. Viestintään ruvettiin panostamaan 2016, ja UtaSport (hallitus) määritti välivuoden jälkeen viestintävastaavan. Hommattiin haalarimerkit, tehostettiin Facebook-viestintää ja jaettiin yritysyhteistyökumppani Fastin tuotteita ständillä tykkäyksiä vastaan. Näin saatiin näkyvyyttä UtaSportille, mutta samat kysymykset kaikuivat yhä: Mikä UtaSport, onko teillä jääkiekkoa tai jalkapallojoukketta? Jos maksan liikuntamaksun niin saanko UtaSport jäsenyyden kaupan päälle? Missä voin pelata salibandyä? Ai TUSKA:ssa, mistä se on lyhenne?

Koko yhdistyksen tunnettuus oli ja on edelleen huonoa kampuksella, kysyttäessä mikä UtaSport on, osasi harva vastata. Yhdistyksen näkyvin toimija oli varmasti UtaDance, koska he esiintyivät aktiivisesti yliopiston tilaisuuksissa.

Sama jännitys oli kuitenkin myös usealla lajikerholla. Syyskokouksia ja kevätkokouksia saatettiin jättää pitämättä, koska puheenjohtajilla ei ollut aikaa niitä järjestää, tai ei vaan muistanut järjestää. Fokus oli vahvasti pelaamisessa ja harjoittelussa Atalpan jumppatiloissa, mikäli aikaa lajikerhon pyörittämiseltä ja opiskelulta jäi. Aina välillä keskusteluissa nousi esiin, että kuka on tietyn lajikerhon seuraavan vuoden pj, entäs rahis? ”Eiköhän saaada joku pakotettua”, oli hyvin usein vastaus. Mitkä on teidän toiminnan suurimmat ongelmat? ”No se että ei oo tekijöitä, tai sitten meidän joukkuelaiset ei tee, ne vaan haluu pelata, ei niitä kiinnosta mikään järjestäminen. Ei voida kuitenkaan pelata, jos ei oo paitoja tai kukaan ei ilmota meitä sarjaan.” Mites teidän lajikerhon tulevaisuus viiden vuoden päästä, onko teillä joukkueet miehissä ja naisissa, pelaatteko liiton sarjaa vai harrastesarjaa? ”Ei olla suunniteltu tai puhuttu. Tää harrastesarja nyt on ainakin nyt ihan hyvä, en tiiä sitten mitä tulevaisuudessa. Meiltä aika moni tosta on valmistumassa, ite mukaan lukien. Eiköhän sieltä joku uus jatkaja jostain löydy tai sit pakotetaan joku peejiiksi. Ei voida laittaa toista joukkuettakaan sarjaan tai ottaa uusia pelaajia, koska ei oo ketään joka pyörittäis sitä joukkuetta sitten, mulla on ihan kädet täynnä tän harrastejoukkueen kanssa.”

2017 Yhdistyksen ja pääsääntöisesti lajikerhojen toimintaa analysoimaan perustettiin yhtenäistämistyöryhmä, jonka tarkoituksena oli tutkia, että voisiko toimintaa parantaa ja kehittää pitkäjänteisemmäksi yhtenäistämällä lajikerhojen välistä toimintaa. Yhtenäistämistyöryhmä kokousti läpi vuoden ja analysoi seuran tilaa ja keinoja kehittää sitä. Toiminnassa suurimpia tunnistettuja huolenaiheta ovat olleet hallitusten pieni koko ja tätä kautta koko seuran toiminnan jatkuvuus, yhdistyksen toiminnan tunnettuus ja sen rakenteen sekavuus jäsenistölle, sekä seuran sisäisen toiminnan ongelmat eri osa-aluilla.

Yhtenäistämistyöryhmässä toimi puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi vaihtelevasti osallistujia eri lajikerhoista, heidän hallituksistaan sekä UtaSportin hallituksesta. Osallistamalla laajalla säteellä seuran toimihenkilöitä pyrittiin takaamaan valmisteluprosessin läpinäkyvyys sekä erilaisten vaihtoehtojen huolellinen tarkastelu. Ensimmäisessä vaiheessa keskusteltiin ja analysoitiin seuran toiminnan nykyisiä ongelmia.

Toisessa vaiheessa esiin nousseisiin ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisuja. Työryhmä käytti apunaan jäsenten henkilökohtaista tietotaitoa ja kokemuksia parhaista käytännöistä ja ”kilpailija-analyysiä”, eli ryhmä tutki muita urheiluseuroja kuten Jyväskylän Liikunnan Riemua ja Tampereen Pyrintöä. Yrityksistä huolimatta aikatauluja ei saatu sopimaan Riemun edustajien kanssa, mutta UtaSport ry:n perustajajäsenien kanssa pidettiin tapaaminen, jossa keskusteltiin UtaSportin perustamisesta, siihen liittyneistä teemoista ja nykyisten toimintamallien muodostumisesta, eli pyrittiin ymmärtämään perusteita nykyisten toimintaprosessien valinnoille. Tämän lisäksi pyrittiin hyödyntämään alan tietokirjallisuutta urheiluseuran brändistä, viestinnästä ja organisaation johtamiskäytännöistä.

Prosessin pääasialliseksi tarkoitukseksi määriteltiin seuran toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä jaostojen hallitusten toiminnan parantaminen. Koko raportti on luettavissa täältä https://docs.google.com/document/d/1yISbmK7Q_EHNIrY6MjACIrv0KiLjHXQootCEXzQcdyg/edit?usp=sharing

”Tavoitteena on luoda olosuhteet, joissa kukin jaosto voi kehittää toimintaansa ja heidän toiminnan tulevaisuus on turvattu niin toimihenkilöiden kuin talouden suhteen. Tavoitteena on myös saada tulevaisuudessa eri jaostojen hallituksiin uusia aktiivisia toimijoita ja pitää toiminta mielekkäänä niin, ettei urheilujoukkueen tai jaoston pyörittämistä koeta taakkana. Yhtenäistämisen tavoitteena on myös paremman yhteenkuuluvuuden tunteen eli “me-hengen” ja liikuntakulttuurin luominen yliopiston liikuntaa harrastavien ihmisten kesken.”

Miksi yhtenäistämistyöryhmä sitten päätyi ehdottamaan uuden ja yhtenäisen brändin käyttöönottoa?

Suurin osa ehdotuksista ei ole mitenkään itse keksittyjä, vaan toimintaa pyritään viemään muiden seurojen toiminnasta löydettyjen hyvien toimintamallien ja käytänteiden suuntaan.

Etenkin pienillä, mutta myös suuremmilla lajikerhoilla puheenjohtajan työmäärä on ollut erittäin suuri ja lajikerhon pyörittäminen on koettu enemmän taakkaana, kuin mukavana seuratyönä. Niinpä esimerkiksi viestintään ei ole jäänyt aikaa ja lajikerhosta tiedottaminen on jäänyt. Jos kukaan ei tiedä toiminnasta, on siihen vaikea osallistua ja usean lajikerhon jäsenmäärät ovatkin laskeneet. Polarisaatio on ollut vahvaa: suuret ovat vahvistuneet ja pienet heikentyneet. Niinpä yhteisellä brändillä on mahdollisuus estää pienten lajikerhojen ja niiden toiminnan loppuminen. ”Löytyisiköhän yliopistolta jotain ratsastusporukkaa..? Niin se liikuntaseura Mahti, sieltä löytyy ihan varmasti!” – On uudistuksen jälkeinen ideologia, jonka uskotaan juurtuvan.

Yhteisellä brändillä pystytään korjaamaan viestintäongelmat yhdistyksen rakenteeseen liittyen, jossa 12 eri brändiä luovat sekavan kokonaisuuden. Lisäksi nimityksen muuttaminen lajikerhoista jaostoiksi on yleismaallisempi tapa, joka auttaa ulkopuolisia hahmottamaan toimintaamme. Tästä on apua esimerkiksi yritysyhteistyötä tehdessä.

Yhteisellä värityksellä ja tunnistettavalla brändillä on mahdollista hankkia yritysyhteistyökumppaneita. Korkeakouluopiskelijoihin kohdennetun 400 jäsenen yhdistyksen, joka voi tarjota näkyvyyden 200 pelipaitaan, on helpompaa hankkia yhteistyökumppaneita, kuin 20 hengen harrastesarjan joukkueen. Sama koskee esimerkiksi FB tai IG tykkääjiä, 1500 tykkääjää (ja jatkossa toivottavasti paljon enemmän) voi tarjota laajemman näkyvyyden, kuin 100 tykkääjää. Lisäksi se mahdollistaa sen, että viestintää voidaan kehittää niin, että jotain päivityksiä voidaan jakaa hallituksen ja kaikkien jaostojen tilillä, jolloin näkyvyys on huomattavasti suurempi kuin kenelläkään yksin. Yhteistyössä on voimaa tällä saralla.

Yhteinen brändi mahdollistaa yhteen hiileen puhaltamisen eri osa-alueilla. Yhdistyksen sisällä voidaan perustaa tiimejä eri osa-alueiden kesken, jolloin esimerkiksi yhden viestintävastaavan ei tarvitse vastata yksin koko jaoston viestinnästä, vaan hän voi saada apua muilta. Jos jokin jaosto haluaisi järjestää tapahtuman varainkeruuksi, voivat toiset jaostot osallistua toimintaan esityksin tai auttamalla järjestelyissä ja organisoinnissa. Etenkin parhaiden käytäntöjen jakaminen on tärkeää, sillä ei ole järkeä tehdä kymmentä kertaa samaa asiaa, kun toiselta jaostolta voi löytyä jo ratkaisumalli kyseiseen ongelmaan.

Yhdistyksen sisäisen toiminnan selkeyttäminen. Ainejärjestötkään eivät brändää hallitusta erikseen, vaan yhdistyksen hallitus on hallitus, jolla on sääntöjen määräämä rooli yhdistyksessä. Yhdistyksen hallitukseen löytyy jatkossa kiinnostuneita, kun yhdistyksen hallituksessa päätetään korkealla tasolla jaostojen asioista. Jaostot pitävät vahvan itsemääräämisoikeuden omiin asioihin, mutta yhteisistä asioista päätetään yhdistyksen hallituksessa.

Jokainen jaosto tukee toisensa brändiä ja edesauttaa näkyvyyttä, eikä kilpaile keskenään näkyvyydestä yliopistolla. Mahdin nimen näkyminen sarjataulukossa eri lajeissa luo yhdistettävyyden siihen yliopiston porukkaan, kun taas tämän hetkisessä tilanteessa ei ole mitään toivoa yhdistää esimerkiksi TUHOA ja APAA, että ne olisivat samaa porukkaa. Lisäksi yhteinen brändi mahdollistaa sen, että esimerkiksi yliopistolla saadaan kymmenen erivärisen verkkariasun sijaan yksi yhteinen verkkariasu, jolloin voi käytävillä morottaa kaikkia samat verkkarit päällä kulkevia tyyppejä, koska tiedetään että he kuuluvat samaan yhdistykseen.

Kun brändi on laaja ja näkyvä, koska sen alla on toivottavasti jatkosssa jopa enemmän kuin 10 jaostoa, saadaan myös jatkuvuus paremmaksi. Kun toiminta on selkeää ja kiinnostavaa, on niin yhdistyksen, kuin jaostojen hallituksiin enemmän hakijoita ja enemmän jäseniä, enemmän pelaajia. Lisäksi työryhmiin löytyy paremmin tekijöitä, kun niissä selkeästi päätetään yhteisistä asioista.

Tulevaisuudessa toivotaan, että yhdistyksellä on omat tilat. Tämän hetkiseen kulurakenteeseen tilojen vuokraaminen ei ole hallituksen selvitysten mukaan mahdollista. Olisiko yhdellä jaostolla ikinä varaa vuokrata tiloja? Isolla yhdistyksellä varmasti tulevaisuudessa on.
 
T3-prosessi: Uta on joidenkin jaostojen nimessä, kuten myös UtaSportin ja se tulee poistumaan käytöstä, jolloin nimenvaihdos olisi sitä kautta välttämätön. Lisäksi UtaSport ei sekoitu enää Unipolisportin kanssa, kun nimi vaihtuu.
 

Yhdistyksen jäsenmaksun tarpeellisuus selkeytyy, kun yhdistyksen rakenne selkiytyy. Jäsenmaksulla hoidetaan yhdistyksen yhteisiä kuluja, kuten palvelumaksuja ja rahaliikennekuluja.

Järkisyiden lisäksi yhteinen brändi on koettu tavaksi, jolla poikkitieteellisesti voidaan luoda yhteenkuuluvuuden tunne, yhteinen juttu, jonka eteen on mukava tehdä yhdessä töitä ja pelata sille joukkueelle! Ehkä saadaan myös mahdollistettua fanikulttuurin kehittyminen, vähän niinkuin Jyväskylässä Liikunnan Riemulla! Paljon on myös fiilistelty jenkkimeininkiä, jossa korkeakoululla on joukkue, jota kaikki fanittavat. Tällä muutoksella pyritään luomaan perusta, josta on mahdollisuus kasvaa mitä huikeimpiin visioihin Tampereen korkakoululiikunnan saralla.

Miksi Mahti ei halua brändäytyä Tampereen Yliopiston liikuntaseuraksi, vaan opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntaseuraksi?

UtaSport on perustettu vuonna 2011 TAMY:n liikuntajaoston pohjalle ja UtaSportin hallituksessa on myös TAMY:n liikuntavastaava. Emme halua viedä yhdistystämme yliopiston määräysvallan alle, vaan toimia yliopistosta erillisenä toimijana, mutta vahvasti yhteistyössä niin TAMY:n kuin Yliopiston (Unipolisportin) kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että T3 prosessin tuodessa mahdollisesti muutoksia Unipolisportin toimintaan, ei UtaSport erillisenä toimijana ole suorien muutosten kohteena. Rahallinen tai brändillinen sitoutuvuus veisi näissä asioissa päätäntävaltaa yliopiston hallinnon suuntaan, kuten nyt UTA-nimen myötä on konkreettisesti käynyt. Vapaat kädet opiskelijoiden ja henkilökunnan liikunnan edistämiseksi koetaan parhaaksi tavaksi edistää liikuntakulttuuria korkeakouluyhteisössä

 

Miksi aikataulu on mitoitettu syksyyn 2018, eikö se tule vähän nopeasti?

 
Uudistusta on valmisteltu yhtenäistämistyöryhmässä ja jaostojen kanssa henkilökohtaisesti tapaamisissa ja palavereissa tammikuusta 2017, eli prosessia on valmisteltu kohta 1,5 vuotta. Suurin syy on kuitenkin se, että uudistus olisi saatava maaliin ennen kuin jaostojen vastaavat henkilöt valmistuvat, tai joukkueista pelaajat vähenevät niin, että joukkueiden toiminta on vaakalaudalla. Jos muutosta joudutaan siirtämään vielä vuodella, on vaarana että jotkin joukkueet tai ryhmät lopettavat toimintansa, koska pelaajia ja tekijöitä ei ole tarpeeksi. Syksy on otollinen aika, koska silloin uudet opiskelijat eivät joudu opettelemaan UtaSportin vanhaa rakennetta, vaan pääsevät heti hyppäämään uuteen brändiin, jolloin viesti on heille selkeä.
 

Muutoksesta tiedottamisessa on varmasti ollut paranettavaa, mikä on saattanut antaa vaikutelman, että muutos tulee nopeasti. Muutoksesta on pyritty viestimään jaostojen puheenjohtajien kautta, mutta suora viestintä esimerkiksi Facebookin kautta on jäänyt valitettavan vähälle. Yhdistyksellä on vain yksi tiedotusvastaava, mutta koko ajan on haku päällä viestinnästä kiinnostuneiden toimihenkilöiden saamiseksi mukaan toimintaan! Lisäksi koska muutoksessa on niin monta osa-aluetta ja näkökulmaa, on jokaisen perustelun eteenpäin vieminen haastavaa. Yhtenäistämisessä on varmasti olemassa myös piilohyötyjä, joita on vaikea ennalta arvioida.

Artikkelia muokattu 8.5.2018, poistettu viittaus hallitusten jäsenten ongelmiin valmistumisessa sekä korjattu virheellinen väite siitä, ettei yritysyhteistyötä olisi ennen Fast-yhteistyötä ollut. Lisäksi hallituksella on ollut viestintävastaava jo ennen vuotta 2016.

Verkkosivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla hyväksyt ehdot. Piilota tämä ilmoitus